Doktum | Rasitus ja lepo tasapainoon
16410
single,single-post,postid-16410,single-format-standard,ajax_fade,page_not_loaded,,qode-child-theme-ver-1.0.0,qode-theme-ver-7.5,wpb-js-composer js-comp-ver-4.5.3,vc_responsive
 

Rasitus ja lepo tasapainoon

04 Lok Rasitus ja lepo tasapainoon

Luonto hoitaa kuormittunuttakin mieltä.

Luonto hoitaa kuormittunuttakin mieltä: ”Kauas pilvet karkaavat, niin minäkin.”

Työhyvinvoinnillemme on äärimmäisen tärkeää, että ehdimme palautua työn tuottamasta rasituksesta.

– Rasituksen ja levon rytmi on olennaista. Jos ei pidä taukoja ja täyttää vapaansakin monenlaisilla menoilla, polttaa itseään molemmista päistä. Lepoa ja palautumista voivat häiritä töissä monet asiat, vaikkapa toimimattomat työaikajärjestelyt, perustehtävän jatkuva venyminen, liika kiire ja työn aiheuttama psyykkinen kuorma, kertoo työnohjaaja Sari Toivakka.

– Sekin voi vaikuttaa työstä palautumiseen, että työajat ovat liukuneet epämääräisemmiksi ja yhä useampi vie töitä kotiin joko ihan konkreettisesti tai ainakin mielessään. Monen työnkuva myös venyy kohtuuttomasti. Opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisen työt kulkeutuvat kotiin erityisesti siksi, että raskaat kokemukset vaativat käsittelyä ja tuppaavat siksi velloa mielessä. Märehtiminen vie voimia.

Tauot sekä työpäivän lomassa että kiireetön aika lomilla ja viikonloppuisin ovat kullanarvoisia. Jos ei ehdi palautua, tulee stressiä. Se taas aiheuttaa monia ongelmia, vaikkapa unettomuutta, mikä taas vaikuttaa moneen asiaan. Syntyy kierre, joka pitää saada poikki ajoissa. Huonosti nukkunut kärsii tarkkaavaisuuden menetyksestä, muistiongelmista, motivaatiopulasta ja kurjasta mielialasta. Hän ei koe olevansa vedossa. Myös itselle hyvin tuttujen työtehtävien hallinnan tunne saattaa heikentyä.

– Ei ole aivan sama, miten käyttää palautumiseen tarkoitetun ajan. Meidän suomalaisten tapa hyödyntää vapaata on muuttunut mielestäni huonompaan suuntaan. Erilaisten ruutujen tuijottelemisen aika on lisääntynyt ja sosiaalisten kontaktien vähentynyt. Usein unohdetaan myös jokaisen ulottuvilla oleva tervehdyttävä luonto: metsä hoitaa lempeästi kuormittunuttakin mieltä.

– Palautumiseen pitäisi jokaisen kiinnittää enemmän huomiota sekä töissä että vapaalla. Erittäin hyvä paikka keskustella palautumisen keinoista on työnohjaus. Lepo ei ole vain nukkumista vaan myös henkinen prosessi, jota voi työstää. Virkeä ja hyvin palautunut työntekijä on työyhteisössä kaikkien etu, summaa Toivakka.

Akkujaan voi ladata monilla keinoilla, useimmille auttaa leppoisa tavoitteeton oleskelu, liikunta, mieluisa tekeminen ja ystävien tapaaminen. Myös luonto eri aistimuksineen hoitaa sekä mieltä että kehoa. Joku myös kutoo sukkaa, toinen hakkaa halkoja – kerätäkseen voimia.

– Tehokasta palautumista on myös se, että voi keskustella luottamuksellisesti huolta aiheuttavista asioita työnohjauksissa ammattilaisen avulla, kertoo Toivakka. Näin asioita ei tarvitse kuljettaa kotiin murehdittavaksi, vaan niitä voi säännöllisesti möyhentää tapaamisissa. Asiakkaani ovat kertoneet, että monilla työpaikoilla ei ole mahdollista pitää riittäviä taukoja, mikä on edellytys päivän aikana voimien keräämiselle. Ei ole aikaa myöskään eteenpäin vievään keskusteluun tai asioiden jakamiseen. Myös jatkuvat muutokset vievät voimia.

Eräs palautumista auttava keino on työajoista kiinni pitäminen: liian suuri työkuorma ja ylityöt ovat uhka palautumiselle. Lisäksi pitäisi malttaa olla – ja osata olla –  ottamatta työmurheita vapaa-ajalle.

Hyviä palautumisen keinoja voi opetella, mutta ensin pitää havahtua huomaamaan, missä tilanteessa on. Monen täytyy ihan opetella pitämään itsestään ja jaksamisestaan huolta! Myös työyhteisöissä on monia keinoja organisoida asioita niin, että palautumiseen on mahdollisuuksia myös työpäivän aikana.